SAUL juttusararja ”Henkilökuvassa” Karri Westerlund

Juttu julkaistu Ikiliikkujassa 2/2019

Karri Westerlund – Aina uusia haasteita etsimässä

Ikiliikkuja istui alas juomaan mitalikahvit tuoreen hallimaailmanmestarin kanssa. Heittolajeissa kilpailevan Karri Westerlundin paikoitellen kivikkoinen talviharjoittelukausi palkittiin maaliskuun lopulla Puolan Torunissa M60-sarjan kuulantyönnön halli-MM-kullalla. Aiemmin helmikuussa, Jyväskylän halli-SM-kilpailuissa, Westerlund pukkasi sarjansa uuden kuulantyönnön Suomen ennätyksen. Mitalikahveilla Westerlund kertoi oman matkansa kuulantyönnön maailmanmestariksi.

Matka kohti aikuisurheilijoiden kuularinkiä alkoi vuonna 2006, jolloin Westerlund oli LVI-yrityksensä kanssa työkeikalla Fiskarsissa. Sattumoisin asiakkaaksi osui heittolajien veteraanimestari ja -legenda Erik Eriksson. Remontin lomassa keskustelu kääntyi yleisurheiluun ja heittolajeihin. Pian siirryttiin sanoista tekoihin ja kylpyhuoneremontin valmistuttua keskustelut vaihtuivat heittoharjoituksiin Fiskarsin urheilukentällä.

Westerlundin innostus heittolajeihin ja erityisesti kuulantyöntöön kumpuaa kuitenkin jo nuoruusvuosilta. Ollessaan 12-vuotias Westerlundit muuttivat Taalintehtaalla aivan yleisurheilukentän tuntumaan. Kenttä innoitti liikkumaan: kesäisin harrastettiin yleisurheilua ja talvisin jääkiekkoa. Pikkuhiljaa yleisurheilu ja etenkin heittolajit valtasivat vapaa-aikaa ja kuulasta tuli Westerlundin päälaji. Kuulantyöntö avasi 17-vuotiaalle Westerlundille myös maaotteluedustuspaikan. Tukholmassa vuonna 1975, Suomi-Ruotsi-maaottelun 50. juhlavuonna, Westerlund työnsi itselleen maaottelun lajivoiton. Parikymppisenä hyvä kehitys kuitenkin pysähtyi selkävamman vuoksi, joka pakotti jättämään heittolajit sikseen.

Yleisurheilu jäähyllä

Vaikka heittolajit jäivät taka-alalle, urheilu pysyi menossa mukana. Karjaan-seudulla suosittu ”ruotsalainen klassikko” veti miehen mukanaan. ”Klassikkoa” kilpaillaan Ruotsissa ja lajivalikoimaan kuuluu hiihto, juoksu, pyöräily sekä uinti. Mistään sunnuntaireippailuista ei ole kyse. Vätternrundan -pyöräilytapahtumassa poljetaan noin 300 kilometriä Ruotsin suurimpiin kuuluvan Vättern-järven ympäri, ja Tukholman lähistöllä juostavassa Lidingöloppet’issa puolestaan taitetaan 30 kilometriä maastossa. Keski-Ruotsissa, Vansbrossa, kisattavassa Vansbrosimningen-uintitapahtumassa puolestaan uidaan luonnonvesistössä kolme kilometriä. ”Klassikosta” ei saa unohtaa 90 kilometriä pitkää, liki satavuotiasta Vasaloppet-hiihtokilpailua. Halutessaan osallistuja voi Vasaloppetin asemasta hiihtää lyhyemmän, 60 kilometriä pitkän Engelbrektsloppetin. Mikäli kaikki neljä lajia suorittaa vuoden aikana, on osallistuja oikeutettu ”ruotsalainen klassikko” -diplomiin ja -mitaliin. Lajeihin on mahdollisuus osallistua myös yksittäin. ”Ruotsalaista klassikkoa” voi verrata suomalaiseen Pirkan Kierrokseen, vaikka lajit eivät täysin vastaakaan toisiaan: Suomessa uinti ei kuulu lajivalikoimaan, vaan se korvataan soudulla.

Westerlund osallistui lajeihin 20 vuoden aikana ahkerasti ja on kertaalleen saavuttanut ”ruotsalainen klassikko” -tittelin. Lisäksi hän on kolunnut kaikki lajit läpi 3–4 kertaa eli osallistunut vuosittain aina yhteen lajiin kerrallaan. Ahkera harjoittelu yleisurheilutauon aikana piti yllä hyvää peruskuntoa.

Kuularinki kutsuu

Ruotsiin suunnatuista vuosittaisista urheilumatkoista oli tullut hiljalleen osa Westerlundin arkea. Kaikki kuitenkin muuttui vuonna 2006, jolloin Westerlund suoritti Erik Erikssonin kylpyhuoneremontin. Eriksson tutustutti tulevan mestarin aikuisyleisurheilun pariin – ja siitä se ajatus sitten lähti. Hiljalleen Westerlund keskittyi enemmän heittolajien harjoitteluun. Yleisurheilusta tuli nopeasti Westerlundille vastapaino kiivastahtiseen yrittäjäelämään, ja Westerlund jatkoi harjoitteluaan mentorinsa Erikssonin kanssa.

Paluu kisa-areenoille tapahtui vuonna 2008, jolloin Westerlund nappasi M50-sarjan SM-kullan Vaasassa. Myös kansainväliselle kuularingille palaaminen sujui menestyksekkäästi. Samana vuonna Sloveniassa Westerlund saavutti EM-pronssia. Westerlund on hallinnut oman sarjansa kuulamestaruuksia Suomessa miltei koko 2010-luvun ajan. Tällä hetkellä Westerlund puolustaa maailmanmestaruutta niin ulko- kuin sisäradoilla. Kuulan lisäksi Westerlund on päässyt omissa sarjoissaan SM-mitalisijoille myös painonheitossa, keihäässä, kiekossa ja moukarissa. Mahtuupa joukkoon M60-sarjan keihään hopeasija Euroopan mestaruustasolla.

Westerlund harjoitteli aikuisurheilu-uransa alkuaikoina Karjaan yleisurheiluseurassa (nyk. IF Raseborg), mutta siirtyi 2010-luvun alkupuolella Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijoiden riveihin yhdessä Erik Erikssonin kanssa. Harjoittelurutiinit muuttuivat merkittävästi, kun pitkäaikainen harjoittelukollega menehtyi vuonna 2015. Nykyään lajiharjoitukset sujuvat pääosin yksin, mutta Lohjalta saa kesäkausina sparrausapua. Yhteisöllisyyttä harjoitteluun tuo salitreenit, jotka tehdään tutun porukan kesken.

Uudet haasteet innostavat

Westerlund myöntää, että mestaruuksien puolustaminen kiinnostaa. Tärkeintä kuitenkin on oman kehon kuunteleminen. Aikuisurheilijana on selvää, ettei palautuminen ole samanlaista kuin 20-vuotiaana. Jos talvikausi on mennyt kiivaalla harjoittelutahdilla, ei kesäkautta jaksa samanlaisella sykkeellä. Vuoden 2019 tavoitteet saavutettiin jo, sillä tähtäin oli hallikisoissa. Westerlund kokee, että ennen kisoja olisi harjoiteltava kaksi kuukautta normaalia ahkerammin. Tämä tarkoittaa sitä, että kisoihin osallistumisesta olisi tiedettävä noin neljä kuukautta etukäteen. Kisoihin osallistuminen tapahtuu kuitenkin täysin kehon ehdoilla. Aktiivisimpina harjoittelukausina Westerlund huoltaa kehoaan uiden ja käymällä hieronnassa. Onneksi myös tutulle kiropraktikolle ajan saa tarvittaessa nopealla aikataululla.

Heittolajit tarjoavat jatkuvasti lisää uusia haasteita. Esimerkiksi menneen maaliskuun Puolan MM-hallit olivat Westerlundille uusi aluevalloitus, sillä aiemmin kansainvälistä kokemusta oli EM-tasolta. Tavoitteellisuus säilyttää mielenkiinnon lajiin. Heittoviisiottelu kiinnostaa Westerlundia yhä enemmän, sillä laji tarjoaa runsaasti uutta opeteltavaa. Viiteen lajiin harjoittelu vaatii myös mieleltä ja keholta enemmän kuin yhteen lajiin keskittyminen. Westerlund seuraa mielenkiinnolla tulevan kesän Viro-Suomi-heittomaaottelun valmisteluita. Osallistuminen kilpailun karsintoihin ei kuitenkaan ole vielä täysin varmaa. Innolla odotamme mitä luvassa on, olisiko kenties kesäkuussa aika jälleen mitalikahveille.

Teksti: Sanna Tarkkanen