SAUL juttusararja ”Henkilökuvassa” Rauha Ervalahti

Juttu julkaistu Ikiliikkujassa 6/2019

Rauha Ervalahti – 50 vuoden tauon jälkeen takaisin kilpakentille

Rauha Ervalahti täytti tänä vuonna 75 vuotta ja alkoi saman tien laittaa N75 -sarjan heittoennätyksiä uusiksi. Hän on aina tykännyt liikkua, vaikka tauko yleisurheilukisoissa venyikin pitkäksi.

Rauha asuu Tampereen pohjoispuolella Kyröskoskella miehensä ja koiransa kanssa. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli lastenhoitajana ja mielenterveyshoitajana. Rauha on ollut aina kiinnostunut urheilusta, ja pohjaa heittolajeihin luotiin jo lapsuuden kotipihan ”jäsentenvälisissä”.

– Urheilin jo lapsena. Olin kovinkin innostunut. Kun velipojat työntelivät kuulaa pihassa, niin menin siihen mukaan. Opettelin siinä sitten jo kuulantyöntöä. Sitten olin jo aika hyväkin kun kasvoin: tuli piirinennätyksiä ja -mestaruuksia. Muitakin lajeja tuli harjoiteltua: pituushyppyä, juoksua, aitajuoksua, korkeutta ja kaikkia, hän kertoo.

18 ikävuoden tienoilla yleisurheiluharrastus jäi, kun Rauhaa lähti työelämään.

– Sitten oli 50 vuoden tauko, hän toteaa.

Liikunta ei kuitenkaan jäänyt, vaan hän pelasi lentopalloa ja lenkkeili.

Aikuisyleisurheilijaksi

Kipinä unholassa olleeseen harrastukseen palasi eläkkeelle jäännin myötä. Elettiin vuotta 2012 kun Rauha ja naapurin rouva innostuivat molemmat yleisurheilusta ja alkoivat yhdessä käydä läheisellä hiekkakentällä harjoittelemassa.

– Ostimme yhteisen kumikiekon ja kuulaksi löydettiin sopivan kokoinen kivi, jota työnnettiin. Siitä se sitten alkoi.

– Melkein samaan syssyyn näin kaupungin bussissa miehen, jolla oli kaulassa kultamitaleita. Minähän menin kyselemään, että mistä tuollaisia saa. Hän kertoi aikuisurheilusta ja sitten pikkuhiljaa siirryin seuraan, Rauha muistelee uuden urheilu-uran alkuaikoja ja liittymistään Kunto-Pirkkoihin.

Vuonna 2013 Rauha osallistui jo ensimmäisiin kisoihin. Kuinkas ollakaan, ne olivat heti SM-tason kilpailut ja vauhdittomat hypyt Pirkkahallissa.

– Ilmoittauduin kisoihin ja kävin harjoittelemassa muutaman kerran. Reväytin harjoituksissa vatsalihakseni, mutta hyppäsin silti kisoissa.

– Jännitti niin kauheasti, että se on ihan uskomatonta, hän muistaa ja kertoo, että pientä jännitystä saattaa vieläkin tuntua kisoissa.

Samana vuonna hän sai aivoverenkiertohäiriön, joka johti vasemman puolen halvautumiseen.

– Harjoittelin sairaalassa salaa, että pääsisin mahdollisimman pian kuntoon.

Urheilussa tärkeää osallistuminen ja kaverit

Rauha kuntoutti itsensä takaisin kilpakentille ja menestystä onkin sen jälkeen tullut. Kova kilpakumppani on Kirsti Viitanen.

– On mahtavaa kilpailla Kirstin kanssa. Vaikka hänelle häviääkin, niin se ei tunnut yhtään pahalta, hän naurahtaa.

– Ei se voitto ole tärkeää, pääasia että osallistuu.

Tärkeitä asioita urheilussa ovat myös kavereiden tapaaminen ja se, että pysyy hyvässä kunnossa.

– Kisoissa näkee samanhenkisiä ihmisiä ja tutustuu heihin. Se on rikastuttavaa.

Hän on tutustunut myös muiden maiden kilpailijoihin kansainvälisissä kilpailuissa.

– Ollaan iloisia ja halataan kun nähdään, Rauha kertoo fiiliksiä ulkomaan kisoista.

Heittolajien spesialisti

Rauha kilpailee menestyksekkäästi kaikissa heittolajeissa:

– Keihäässä olen aika kehno, mutta kyllä minä opettelen sitä vielä, hän lupaa.

Paras laji on kuulantyöntö, jossa hän voitti viime kesänä Venetsiassa Euroopan mestaruuden ja teki samalla uuden Suomen ennätystuloksen 10.50. Rauha muistelee voittamansa kuulakisan kommelluksia:

– Meillä oli kilpailu aamulla. Kun työnsin ensimmäisen työntöni, niin kilpailu pysähtyi. Tulosta ei mitattu. Huomasin, että toimitsijat joutuivat hakemaan uuden mitan, kun heidän mittansa oli liian lyhyt, hän nauraa.

Mitalisaalis Venetsiasta oli huima: Rauha otti kultaa myös painonheitossa, jossa myös teki oman ennätyksensä; heitto-5-ottelussa ja moukarissa tuli hopeaa ja kiekossa pronssia.

Arvokisoja hän on kiertänyt ympäri Eurooppaa: Tanskassa ja Torunissa kahdesti, Madridissa, Lyonissa ja Anconassa. Kansainvälisiä arvokisamitaleja Rauhalla on 18 ja SM-mitaleita reilu 60. Hän toteaa vaatimattomasti mitalimäärän olevan melko vähäinen joihinkin kilpakumppaneihin nähden.

Loisto-olosuhteet harjoitteluun

Mikä urheilussa viehättää kilpailemisen lisäksi?

– Olen huomannut, että joskus kun mikään ei oikein huvita, niin otan itseäni niskasta, teen pienen harjoituksen tai puntin, ja sen jälkeen on paljon parempi olo. Kyllä se vaikuttaa ihan olotilaan.

Rauhalla onkin kotonaan hyvät harjoitteluolosuhteet. Kotipunttisalilta löytyy painoja sekä pressu, johon voi harjoitella heittoja. Punttitreeni on monipuolinen, ja sen lisäksi Rauha tekee etunojapunnerruksia, vatsa- ja selkälihasliikkeitä. Punttiharjoituksia on 1–3 kertaa viikossa. Näin talviaikaan hän tekee Pirkkahallissa lajiharjoituksia kerran viikossa.

– Kahdeksan lajia tulee harjoiteltua yhdessä treenissä Pirkkahallissa, hän kertoo.

Omassa kotipihassa on erinomainen heittopaikka, jonka ovat harjoittelupaikakseen kelpuuttaneet muutkin Suomen huippuheittäjät, esimerkiksi Artut Kangas ja Korkeasalo.

Menestykseen löytyy vielä yksi ”salainen ase”:

– Joissakin kodeissa pistetään matot kasaan ja laitetaan tanssiksi. Meillä pistetään matot kasaan ja tehdään koordinaatioharjoituksia.

Tavoitteena kaksi pyörähdystä

Tulevaisuuden tavoitteina ovat omien tulosten parantaminen, sekä kahden pyörähdyksen opettelu moukarin- ja painonheitossa.

– Venetsiassa heitin moukarin paikaltaan, kun yksikään pyörähdys ei tuntunut oikein luontevalta. Painossa pyörähdin yhden pyörähdyksen, hän kertoo.

Tanhuvaaran leirillä joulukuussa Rauha toivookin saavansa lisäoppia tekniikkaan. Ensi vuonna saatammekin nähdä entistä pitempiä kaaria, kun Rauha saa heittoihin lisää vauhtia. Kisasuunnitelmissa ovat ainakin kesän SM- ja PM-kisat ja tietenkin Viro-Suomi maaottelu, jos tulee valituksi joukkueeseen.

– Viro-Suomi -ottelu viime kesänä oli upea juttu.

Vaikka vasemmalla kädellä

Toimittajan mieleen ovat jääneet muutaman vuoden takaiset SM-kisat, joihin Rauha osallistui sinnikkäästi, vaikka heittokäsi oli paketissa.

– Olen niin urheiluhullu, että halusin nähdä urheilukavereita, nainen kertoo motiiveistaan lähteä tuohon kilpailuun. Rauha kilpaili heitot kirjaimellisesti vasemmalla kädellä ja silti kotiintuomisina oli hopeamitali kiekonheitosta.

Urheilun lisäksi Rauha harrastaa kutomista ja leipomista. Myskikurpitsakakku on ollut syksyn bravuuri. Lisäksi hän laulaa miehensä ja ystäviensä kanssa karaokea.

Rauhan valmennuksesta vastaa hänen miehensä Erkki, eikä valmentajan vaihto ole käynyt mielessä.

– Kun tähän aloimme, niin Erkki sanoi, että tehdään seitsemän vuoden diili. Jos en siihen mennessä opi, niin sitten minun pitäisi vaihtaa valmentajaa. Se koski nimenomaan kiekonheittoa, Rauha tarkentaa.

Aikaraja lähestyy umpeutumistaan, ja vaikuttaa siltä, että valmennettava kehittyy ja valmennussuhde jatkuu vakaana.