NÄIN TEEMME MUUTOKSEN:
- Urheilujärjestöt puuttuvat kaikenlaiseen häirintään ja edistävät itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa toimintakulttuuria. Työnantajina järjestöt tunnistavat lain velvoitteet häirintään puuttumiseksi.
- Seuroissa on selkeät toimintatavat ja ohjeet siihen, miten häirintätapaukset tunnistetaan ja selvitetään sekä miten häirintä estetään jatkossa.
- Urheilun toimijat vahvistavat erityisesti puuttumista seksuaaliseen häirintään. Myös Suomen urheilun eettinen keskus ja Väestöliiton Et ole yksin -palvelu tukevat urheilijoita.
- Lajiliitot ja seurat kouluttavat valmentajia ja ohjaajia aiheesta. Valmentajat ja ohjaajat puuttuvat esimerkiksi loukkaavaan kielenkäyttöön ja välttävät itse stereotypioiden tekemistä.
- Tapahtuman pääjärjestäjä vastaa siitä, että valvoja osaa tunnistaa epäasiallisen käytöksen ja puuttua siihen. Yleisö tietää, kenen puoleen kääntyä, jos havaitsee häirintää tai loukkaavaa huutelua. Myös kilpailujen toimitsijat ja tuomarit tietävät, miten toimia. Toimintamalleissa huomioidaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus.
- Urheiluseurat ja niissä toimivat aikuiset varmistavat, että urheiluun ja valmentamiseen ei kuulu väkivaltaa. Valmentajat, ohjaajat ja kanssaurheilijat kunnioittavat toisen koskemattomuutta. Väkivallasta tai muusta rikosepäilystä ilmoitetaan aina poliisille riippumatta uhrin iästä.
- Urheilujärjestöt tarkistavat lasten kanssa työskentelevien rikostaustat, myös vapaaehtoisten.
Lue lisää kampanjasta täältä: https://alarikourheilua.fi/